Jokaisenoikeudet luonnontuotteiden keruussa
Kuva: Magia Naturali
Kiinnostus luonnontuotteisiin, kuten villiyrtteihin, on kasvanut ilahduttavasti viime vuosina. Sosiaaliseen mediaan on kiinnostuksen lisääntymisen myötä ilmestynyt monenlaisia ohjeita ja neuvoja villiyrttien keruuseen, mikä on hieno asia. Välillä kuitenkin hyväntahtoistenkin neuvojen kanssa mennään metsään. Jokaisenoikeudet mahdollistavat villiyrttien laajamittaisen hyödyntämisen, mutta luonnontuotteiden keruuseen liittyy myös turvallisuusnäkökulmia ja rajoittavaa lainsäädäntöä.
Jokaisenoikeuksilla (aiemmin jokamiehenoikeudet) tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta hyödyntää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija.
Jokaisenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä maanomistajalle, maankäytölle, luonnolle tai muille ihmisille.
Jokaisenoikeudet eivät itsessään ole laki, vaan eri lait ohjaavat jokaisenoikeuksia, kuten:
perustuslaki
rikoslaki
luonnonsuojelulaki ja -asetus
ympäristönsuojelulaki
jätelaki
pelastuslaki
maastoliikennelaki ja –asetus
tieliikennelaki ja -asetus
laki yksityisistä teistä
vesiliikennelaki ja -asetus.
Kasveihin liittyy laji- ja kasvinosakohtaisia rajoituksia. Siksi tulisi tietää ennen keräämistä; saako kyseistä kasvia tai sen osaa (kukinto, lehdet, marjat) kerätä jokaisenoikeuksilla, kyseisellä alueella, ja että laji ei ole rauhoitettu.
Uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien tunnistaminen on tärkeää, jotta emme vahingoita luonnon monimuotoisuutta. Suomessa on noin 200 rauhoitettua kasvilajia, joiden kerääminen on laitonta. Laki suojelee rauhoitettuja eliölajeja niihin kohdistuvalta häirinnältä.
Jokaisenoikeuksia on rajoitettu tietyillä alueilla, kuten kansallispuistoissa, ulkoilualueilla sekä luonnonsuojelualueilla. Näiden alueiden käytöstä on säädetty erikseen luonnonsuojelu- sekä ympäristölainsäädännöllä. Luonnossa liikkujan ja maanomistajan on hyvä tuntea jokaisenoikeudet ja luonnossa liikkumiseen liittyvät ohjeet ja säännöt. Jokaisenoikeuksista ympäristöministeriö on laatinut monikielisiä esitteitä.
Lisää tietoa: https://www.luontoon.fi/fi/lajit/retkeily-ja-ulkoilu/jokaisenoikeudet)
Vaccinium uliginosum
Juolukka on monivuotinen varpukasvi, jonka marjoja saa kerätä jokaisenoikeuksilla, mutta varpujen kerääminen vaatii maanomistajan luvan.
Rauhoittamattomia ruoho- ja heinäkasveja, luonnonmarjoja, ruokasieniä ja maahan pudonneita oksia, käpyjä ja terhoja voi kerätä sieltä, missä liikkuminen jokaisenoikeudella on sallittua. Jokaisenoikeuksien piiriin kuulumattomien luonnontuotteiden keruuseen tarvitset maanomistajan luvan.
Jokaisenoikeus koskee myös marjojen ja sienten kaupallista keruuta, eikä lupaa maanomistajalta tähän tarvita. Siten ne hyödyttävät myös yritystoimintaa, esimerkiksi luonnontuotteiden ostajia ja jalostajia sekä luontomatkailuyrityksiä. Esimerkiksi kaupallisten luontoretkien järjestämiseen on kuitenkin hyvä kysyä ennakolta maanomistajan lupa.
Monia yrttejä, kuten puiden lehtiä, versoja, varpuja (esim. mustikka, puolukka, kanerva), jäkäliä, sammalta, tuohta, pajuja, käpyjä sekä erikoisluonnontuotteita, kuten pakuria, pettua, pihkaa ja mahlaa, ei ole sallittua kerätä jokaisenoikeuden nojalla. Niiden keruuseen on syytä aina pyytää lupa maanomistajalta. Tämä koskee myös julkisyhteisöjen mailla tapahtuvaa keruuta.
Sallittua on:
Kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä, kukkia ja yleensä ruohomaisia kasveja, pihlajan- ja katajanmarjojen kerääminen on myös sallittua.
Kerätä maasta käpyjä, kuivia risuja ja muita vastaavia luonnontuotteita.
Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pelloilla, istutuksilla ja pihapiirissä.
Kulkea ja yöpyä tilapäisesti toisen maalla.
Kalastaa mato-ongella tai pilkillä.
Veneillä, uida ja peseytyä vesistössä.
Kiellettyä on:
Ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta tuohta, kuorta, oksia, lehtiä, pihkaa, mahlaa ja käpyjä.
Ottaa sammalta, jäkälää, puuta, varpuja tai turvetta toisen maalta.
Niittää kasveja.
Kulkea ja yöpyä toisen viljelymailla ja piha-alueella.
Tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa.
Roskata luontoa.
Kalastaa ja metsästää ilman lupaa.
Pitää koiraa vapaana 1.3.–19.8. välisenä aikana, poikkeuksia lukuunottamatta
Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.
Saako jokaisenoikeudella poimia mustikan- tai puolukanvarpuja tai niiden lehtiä tai kukkia?
Tätä kysymystä olen kysynyt itsekin usean vuoden ajan, koska varpukasveja koskevissa ohjeissa on ristiriitaisuuksia.
Olen itse noudattanut varpujen kohdalla puuvartisten kasvien ohjeistusta, jolloin varpukasvien osalta jokaisenoikeudella saa kerätä vain marjoja - versot, lehdet, kukat ym. vaativat maanomistajan luvan. Tarkistin tämän vielä kertaalleen luontoalan ammattitutkinnon opettajiltani ja heidän linjansa on sama, joten sitä noudatan edelleen itse ja ohjeistan näin myös muille.
Kerääjä.fi ohjeistaa seuraavalla tavalla esimerkiksi kanervan osalta: “Kanervan kukkien tai versolatvojen kerääminen vaatii kuitenkin maanomistajan luvan.”
Sen sijaan Ympäristö.fi:n Usein kysyttyä ympäristöstä -sivustolla sanotaan seuraavasti: “Jokaisenoikeudella saa poimia mustikan- ja puolukanvarpuja siten, ettei kasvusto vahingoitu eikä siitä aiheudu vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle. Toiminnasta ei saa jäädä pysyvää jälkeä luontoon. Lehtiä ja kukkia voi poimia pienissä määrin sieltä täältä, jättäen kuitenkin alueelle myös varpuja marjasatoon.”
Tällainen ohjeistus on mielestäni liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen.
Mustikan marjoja saa kerätä jokaisenoikeudella, mutta mustikan versot, lehdet ja kukat, kuten myös kanerva kaikkine osineen vaatii maanomistajan luvan.
Jokaisenoikeuksiin liittyy myös vastuu yhteisestä kansallisomaisuudestamme, puhtaasta luonnosta. Luonnon rauhaa ei saa rikkoa. Roskaaminen ja vahingonteko ovat rikoksia. Luonto on herkkä ja se uudistuu hitaasti, joten luonnossa on vältettävä rikkomasta sen tasapainoa.
Lisää tietoa muun muassa jokaisenoikeuksista ja vastuista löytyy Villiyrtti Startti -oppaasta.